Kesä ja kesän menot ovat saapuneet, ja nyt tästä ihanasta ajasta yritetään ottaa mahdollisimman paljon irti. Itsellä intoa riittäisi enempäänkin kuin ollaan tehty, mutta pitäähän sitä välillä levätäkin. Näin keväisin vain tuntuu, että kaikki kuiva ja valoisa aika pitäisi hyödyntää kokonaisuudessaan. Nytkin haluaisin lähteä jotain ulos vielä puuhaamaan tai ainakin kävelemään, mutta kun on oltu jo koko päivä reissussa niin tyydyin päivittämään blogia.
Maanantaina koulutukseni jälkeen ohjastin Halia sen agitreeneissä kun Bianca ei nyt toukokuussa aina pääse paikalle. Meillä oli mulle jo omista treeneistä tuttu kohta, joten tiesin mikä oli taka-ajatuksena. Piti kuitenkin keksiä pari versiota radalle, mitä sitten kellotettiin. Radasta ei sen kummempaa kuin, että Hali osaa nykyään poispäinkäännön tosi hyvin. Hyvä niin, koska tykkään kovasti käyttää sitä ohjauksessani. Lopuksi klikkeröin vielä keppien loppua kun Hali on taas tullut lopussa pois kun ohjaaja on vasemmalla puolella. Se ongelma tuli siis korjattua. Lisäksi teimme kontaktien (puomi ja keinu) alastuloja vauhditusajatuksella Ville Liukan tyyliin. Meillähän olisi vielä ollut tokoa iltayön ratoksi, mutta en jaksanut koirattomana jäädä koulutusta kuuntelemaan. Nina Mantereella olisi varmasti ollut jotain hyvää minunkin korvilleni, mutta tällä kertaa koti kutsui.
Tiistaina pääsimme vihdoin ja viimein Main kanssa hakumetsään. Jatkoimme suoraan siitä, mihin syksyllä jäätiin varsinkin kun sillä tuntuu olevan kovin vähän aikaa tänä kesänä. Maalimiehet ojeistin vasemman puolen ensimmäiseen ja toiseen piiloon ja toiset kaksi oikean puolen kolmanteen ja neljänteen piiloon. Tuuli puhalti vasemmalta, joten Maikin eteni radalla tuulen mukaan kuten muutkin eli maalimiehet löytyivät tuulen alapuolelta hakien. En siis saanut suoraa pistoa vasemmalle etukulmaan, mutta tärkein toteutui. Tuuli aiheutti myös sen, että Maikin tutki aluetta vasemmalta puolelta suunniteltua pidemmälle pistoillaan, joten muutimme suunnitelmaa. Viimeinen maalimies menikin lähipiiloon vasemmalle ja oikealle jäi vain yksi. Kaikilla näytöillä rullaa tuodessaan Mai tuli viereen, mutta ei malttanut irrotuskäskylle asti. Nykyään kuulemma koira saakin irrottaa rullan jo kolme metriä ennen ilman käskyä kokeessakin, mutta niin ei toki kannata treenata. Näytölle puolestaan menin aina liinan päässä nyt kun oli mukana 10 m liinakin. Yksi matka meni jopa niin, että liina oli jalassani solmussa. Tulipahan kokeiltua sitäkin sitten.
Kokonaisuuttena treeni meni siis oikein hyvin ja tunnelma oli rento, Maikin jaksoi kiitettävästi äkkikuumasta huolimatta. Kotitehtäväksi sain opettaa Maille käsimerkin, mihin sen pitäisi tähdätä tyhjältä tullessaan, jotta saan seuraavan lähetyksen sujuvasti alkuun. Sitä ollaan nyt tehty sitten lenkeillä ja hyvin toimii. Odotankin, että pääsen sitä ensi viikolla vielä testaamaan.
Keskiviikkona vuorossa oli Halin tokotreenit kennelpiirin TOKO2-kurssilla. Siellä teimme perusasentoa, seuraamista, peruutusta, sivuaskelia, jättävistä maahanmenoa, paikkamakuun sekä luoksetulon. Peruutuksia ja sivuaskeleita tein vasta nyt ensimmäistä kertaa ja ne rupesi menemään oikein hyvin. Pitää vielä kuitenkin harjoitella ennen seuraavaa kertaa peilin edessä, jotta nään kunnolla, mitä Hali tekee ja erityisesti mitä sen peräpää tekee.
Ryhmässämme on yksi bokseri, mikä aiheutti Halille varsinkin luoksetulossa päänvaivaa. Ongelma johtuu siitä, että yläkerrassamme asuu aggressiivinen bokseri, mistä on tullut huonoja kokemuksia. Onneksi saammekin nyt purkaa tätä bokserikammoa tokoryhmässämme. Halin tokoilujen jälkeen Mai sai vielä tehdä tottista noutoja lukuunottamatta, minkä jälkeen yhteisilottelua vapaammissa merkeissä.
Torstaina minulla hurahti työpäivän verran aikaa vinttikoirakeskuksella palveluskoiratapahtumassa. Aamusta päivään tarkastin aussieyhdistyksen nimissä rokotuksia näyttelyyn tulijoilta, minkä jälkeen jäin vielä seuraamaan PK-kokeiden tottiksia. Kolmen koiran tottikset ehdin katsomaan kokonaan ja taas iski hinku kokeeseen. Onneksi nyt ei kuitenkaan tarvitse oikeasti suunnitella menemistä.
Alkuillalle suunnitellut viestitreenit jäivät meistä riippumattomista syistä väliin eikä rallytokoonkaan ollut muita menijöistä, joten leikkeilimme niiden sijaan parin tunnin lenkin, minkä jälkeen oli vuorossa Main agivuoro. Ryhmästä meitä oli paikalla vain kaksi, mutta neljä koiraa kun Halikin laskettiin mukaan. Mai sai harjoitella "koko rahalla" kun Hali teki vain kerran kun teki heti hyvän ja nopean radan. Lopuksi Mai teki vielä kontaktien alastuloja Villen tyyliin, mutta se olikin konkarille vaikeampi juttu ymmärtää: "Miten niin ei tehdä koko kontaktia?"
Perjantaina teimme esineruutua keskuspuistossa lenkin yhteydessä. Valitsin paikaksi alamäen, jotta sain seurattua koirien puuhat ruudussa. Hali haki ensin kaksi esinettä ja jätti Maille vaikeammat. Kaikki esineet olivat kaukana, mutta kaksi niistä vielä kaatuneen kuusen takana. Mailla oli varsinkin hankaluutta mennä puun toiselle puolelle, mutta avulla reitti sinnekin löytyi.
Lauantaina sain Halille viimetingan peruutuspaikan Vappu Alatalon motivointikurssille. Olin menossa sinne jo kuuntelemaan, mutta nyt otin koirankin mukaan. Vappu oli sitä mieltä, että lelu naruun, jos kerran koira tykkää leikkiä enemmän itsekseen. Se toimi jonkun aikaa, mutta uskon palaavani takaisin tyyliin, josta Hali enemmän pitää. Se kuitenkin tuo lelua luoksekin, vaikka tykkääkin enemmän käsittelä sitä itse. Kokeilen kuitenkin vielä joku päivä namisukkaa mössötäytteillä.
Illalla lenkin yhteydessä pellolla tein vielä Maille tarkkuusetsintää ensin auton avaimella ja kaksi kertaa kolikolla. Yritin jossain vaiheessa sitä nenäkosketusta opettaa kovastikin, mutta Mai haluaa tuoda, joten tuokoon. Aina vaan kuitenkin hirvittää niiden kolikoiden kanssa. Lisäksi Hali sai harjoitella samaisella alueella avaimen etsintää. Halille en varsinaista tarkkuusetsintää ole opettanut, mutta hyvä senkin on osata kadotettujen pientavaroiden etsintä.
Tänään sunnuntaina vuorossa oli Halille Vappu Alatalon hyppykurssi. Kurssi oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta luennonkin kertaus tekee aina hyvää. Hali oli peruskurssilla, joten se teki kokoamissarjan sekä set point -hypyn. Vappu sanoi Halia ihan pennuksi ja keskeneräiseksi, ja sitähän se tietysti onkin. Tekniikka oli Halilla hyvä, mutta se on vielä kovin kokematon, joten hyppyharjoitukset kesän ohjelmaan. Se oli kuulemma kokeillut joka kerta vähän eri tyyliä, mutta niinhän se mukavin tietysti löytyy.
Hyppyjen ja lenkkien lisäksi Mai sai tehdä tottista esteitä lukuunottamatta kun odottelin jatkokurssilaisten aloittamista. Ja taas tuli olo, että kokeeseenhan sitä kait pitäis mennä. Toivottavasti sama tunne jatkuu ensi kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti