Pinja meni leirin ajaksi Parteille hoitoon kun se ei todellakaan autoilusta tykkää. Mai puolestaan olisi voinut myös mennä hoitoon, mutta ajattelin sen olevan tyytyväisempi kun saa olla mukana. Leiri oli tietysti tällä kertaa aivan erityisesti Halin leiri, mutta Mai pääsi tekemään lauantaina kokeenomaisen esineruudun, mikä piti sen tyytyväisenä. Muutoin Hali otti hyödyn irti leiristä. Se sai vastaansa erilaisia yllätyksiä viestiosuuksilla ("marjastajat", vastaantuleva koira, matkalle jääneet reput, lähelle tullut ohjaaja, kääntyvien koirien hajut), mutta selviytyi ainakin lopulta kunnialla kaikista haasteista. Oli myös ilo huomata, että se juoksi hyvin myös uudelle apuohjaajalle eli Anne Lehdolle. Joka kerta se oli mennyt Annen luo korvat luimussa ja onnellisena kun Anne oli taas vastassa. Ehkä se mietti joka matkalla, että kukakohan sieltä löytyy. Kulta pieni <3
Hali osaa ottaa rennosti odotusaikoina. |
Kuten myös muutkin suoralle asettautuneina. |
Vitra melkein meditoi. |
Jatolla suu makiana juoksun jälkeen. |
Leirillä oli siis tuttujakin. Anne tuli parikseni ja otti samalla oman Jatonsa mukaan sekä oman apuohjaajansa Marin. Lisäksi leirille osallistui Helena ja Pete Vitran kanssa, ja olihan heillä myös Main täti Ruu mukana. Paikalla oli myös paimennuksilta tuttu Anniina sekä muutama HVK:lainen. Niin ja tietysti monta mukavaa ja uutta tuttavuutta. Kovasti en taaskaan saanut onnistunutta kuvamateriaalia kasattua, mutta onneksi "marjastajilta" on tulossa kuvia ja videotakin. He kuvasivat koirien ohituksia kun olivat metsässä häiriönä. Hali esimerkiksi ohitti heidät vielkaisematta juosten vain määrätietoisesti eteenpäin.
Minulle napahti kirjoituspesti leiristä K-S Pky:n lehteen ja ehkä myös aussielehteen, joten säästän runosuontani niihin turinoihin. Jälkimmäistä yritän kyllä vielä kaupitella kolmelle jo aiemmin mainitulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti