lauantai 27. elokuuta 2011

Epäonnen kisat Lohjalla

Olin tänään Main kanssa agilitykisoissa Lohjalla. Otin kuitenkin kaikki järvenrannalla olevalle kisapaikalle mukaan, jotta nekin saisivat viettää mukavan aurinkoisen ja lämpimän päivän uiden ja ulkoillen kisailmapiirissä. Aloitimmekin sitten lämpimän päivän tarpeidentekolenkillä ja uinnilla. Vein koirat kohtaan, joka ei ollut niin kivikkoinen, mutta kuitenkin koirille sallittu. Ehdin päästää Main ja Pinjan jo irti, mutta Hali oli vielä remmissä. Yht'äkkiä nurmikon ja hiekan rajasta pöllähti parvi ampiaisia Halin kimppuun. Vedin sen heti kauemmaksi, mutta ampiaset olivat jo sen kimpussa. Samalla kutsuin aikuiset tytöt pois rannasta. Hali valitti ja etsi takapäästään ja kyljistään ampiaisia rauhoittumatta. Tutkiminen oli mahdotonta ja aikuiset oli saatava kiinni ja turvaan. Suuntasinkin sitten suorilla etsimään kyypakkausta. Omani oli vanhentunut, mutta onneksi ystävällisestä buffanaiselta löytyi. Annoin Halille samantien kaksi tablettia, koska olin varma, että sitä oli pistetty. Hali oli vaisu ja peräpäähän sattui selvästi. Tabletin saannin jälkeen löysinkin sitten ainakin hännästä piikin. Epäilen, että sitä on myös pyllyyn pistetty, mutta kun se ei suostu sen alueen kunnolliseen tutkimiseen. Myöhemmin huomasin vielä Pinjan kyljestä pistopaikan, joten se sai tabletit myöskin.

Rauhoituttuaan Hali vaikutti olevan siinä kunnossa, että saatoin jäädä kisoihin kuitenkin tarkkaillen sen ja tietysti Pinjankin tilaa säännöllisesti. Pinja ei ollut moksiskaan, mutta Halilla oli selvästi peppa ja häntä kipeänä. Onneksi sain annettua tabletit kuitenkin heti, minkä vuoksi kummallekaan ei ole noussut monen tunninkaan päästä patteja pistokohtiin. Myöhemmin Halin vaisuus myös hävisi ja nyt minulla on taas iloinen ja reipas pentu.

Mai ei saanut pistoja eikä siten tablettejakaan, joten ei kun kisaamaan. Meillä oli kolme agilityrataa, joissa kaikissa tuli ensin 5 (yhdessä kielto, kahdessa rima alas) ja sitten hylätty. Kaksi ensimmäistä oli aikas hankalia, mutta kolmannella olis voinut kyllä se tulos tulla, mutta ei meille nyt tällä kertaa. Ensimmäisen radan rima tippui, koska ennakoin ohjauksellani liikaa tulevaa käännöstä. Mai keskittyi siihen epävarmana, joten rima tippui. Hylätty tuli viimeisellä esteellä kun Mai hyppäsi väärän hypyn kun en kääntänyt sitä tarpeeksi. Tässä oli siis sellainen tilanne, että samassa kohdassa oli pyöritty jo alussa, mutta kohta jatkui eri hypyille eri kerroilla, maalihyppy jäi toisen varjoon. Toinen rata oli muillekin vaikea, koska radalta ei kuulemma tullut kuin yksi 0-tulos ja yksi muu tulos. Mai otti kieltovirheen, koska ohjasin huonosti peläten riman tiputusta. Mai tulkitsi ohjaukseni niin, että sen pitää ohittaa hyppy. Hylätty tuli tällä radalla kun Main kylki hipaisi A-esteen alla ollut putkea. Kyseessä oli ahdas paikka, missä maxikoira oikeastaan hyppäsi suoraan putkeen ja se piti kääntää vieressä olevalle A:alle. Mai siis kuunteli ohjaustani, mutta ei pystynyt kääntymään tarpeeksi tiukasti kovaksi nousseessa vauhdissa. Viimeisellä tippui taas huitomisen vuoksi rima, mutta hylätty tuli siitä kun Mai meni keinun sijaan puomille. Nyt ei siis jaakotus toiminut suunnitelmien mukaan.

Koska Hali ja Pinja olivat joutuneet viettämään kisojen ajan pääasiassa lepäilemässä autossa ampiaisen pistojen vuoksi, ajattelin tarjota niille mukavan illan kaverini luona. Mai oli onnessan Jaanan poikien koirille luovuttamista isoista palloista, Hali oli onnellinen westiekaverista ja Pinja vapaudesta omakotitalon pihalla. Kävimme myös metsälenkillä ja koirat saivat vähän uikkaroidakin.

Vaikka kisoissa ei mennyt asiat ihan putkeen, niin on tällä viikolla tapahtunut hyvääkin. Ensinnäkin kyläreissullani sain huomata, että koiriani ja erityisesti Maita ei haittaa yhtään olla lapsilauman keskellä. Jaanan luona oli siis lapsia kolmen oman lisäksi enemmänkin eikä haukut olleet moksiskaan ympärillä riehuvista lapsukaisista. Lisäksi hakumetsässä minä olen saanut itseeni jämäkkyyttä ja tarkkuutta mikä ilmenee myös Main parempana käytöksenä ja tarkkuutena. Ja nythän se menee ihan suoraan kun meidän ongelmanahan on ollut vahva kääntyminen oikealle. Mutta siis ihan loistotreenit. Ja olihan meillä loistotreenit agilityssäkin keskiviikkona. Hali ei tällä viikolla saanut treenejä agitreenien ja viestitreenien estymisellä, mutta onhan huomenna vielä aikaa. Huomenna mennään paimentamaan ja illalla pidetään toivottavasti viestitreenit.

2 kommenttia:

  1. No, aina ei voi onnistua - ei edes joka kerta ;-). Hyvä ettei käynyt pahemmin amppareiden kanssa!

    VastaaPoista
  2. Joo, ei mua oikeastaan edes harmita. Radat oli pääpiirteittäin hyviä minun mittapuuni mukaan.

    VastaaPoista