tiistai 7. helmikuuta 2012

Pikku H opetuksen tarpeessa

Eilen maanantaina Hali pääsi demoamaan kontaktien alastulojaan koulutettavilleni. Mukaan pääsi myös Mai lenkkeilemään ja seuraksikin. Hali teki temppunsa yleisön edessä kun kerran osaa niin hienosti teemakertamme aiheen, minkä jälkeen saimme lenkkiseuraksemme Biancan ja Linan. Sisarukset olivat onnessaan kun pääsivät "pitkästä aikaa" leikkimään keskenään. Main puolestaan piti ennen leikkiä kuitenkin näyttää äidillisyytensä, minkä jälkeen jäykistelyn saattoi unohtaa, vaikkakin agihalli veti kovasti puoleensa. Samalla lenkillä saimme myös sovittua, että Linakin pääsee keväällä paimeneen. Lopuksi kävimme vielä hallissa katsastamassa Linan alastulokontaktit, minkä jälkeen jätimme parin treenaamaan ja lähdimme kotiin.

Lähellä kotia törmasimme aivan uuteen aussietuttavuuteen, joka oli naapuritalossa asustava 5 kk vanha Tres Colores Yes Yes Maestro "Huzzla". Hali ja Mai pääsivätkin sitten leikkimään myös tämän kaverin kanssa. Vähän ajan päästä koirat piti kuitenkin ottaa namikontaktiin ohitusten aluksi. Ensin ohi meni rähjäävä belggari ja sitten kaksi bortsua. Nakit syötyään pikku H saikin sitten loistavan ajatuksen. Siinä silmänräpäyksessä se kirmaisi belggarin perään ja minä huusin perässä. Samantien tajusin kyllä, että ei se sen koiran perään lähtenyt vaan lintujen ruokapaikalle. Nyt kierros oli vaan aika pitkä enkä voinut ajatellakaan, että se lähtisi koulun ja kalliometsikön taakse kiertämään muutaman pullanmurun takia. Näin kuitenkin kävi. Hittolainen!

Main kanssa lähdimme sitten karkulaista hakemaan ja sieltähän se löytyikin iloisesti huuliaan lipoen. Meinasi verisuoni päästä pullistua ulos kun Koppis oli omasta mielestään vain viisaasti käynyt tarkastamassa ruokapaikan. Hyväkäs oli kuitenkin tyhmempi kuin luulikaan ja seurauksena on nyt vapauden menetys. Nyt luottamus on ansaittava ja sitä ennen neiti kävelee remmissä koirapuistoa lukuunottamatta. Kyllä sitä harmitti, mutta ei voi nyt mitään.

Suunnitelma tilanteen korjaamiseen on laadittu. Kun ahmatin pullanhimo ei laantunut hyvällä eikä vähän pahemmallakaan, niin korjataan tilanne vielä ikävämmin. Suunnitelma on seuraavanlainen: Tarvitsen avustajan, joka menee puun taalle piiloon ruokintapaikalla. Jos H karkaa kutsustani huolimatta paikalle, avustaja saa heittää räminäpurkin sen eteen ja säikäyttää sen toivottavasti lopullisesti paikalta pois. Jos se tulee kutsusta luokse, se saa palkan, mutta uskon sen kuitenkin tarttuvan täkyyn. Sama operaatio tehdään molemmilla paikoilla ja jatkossa vahvistan tilannetta vaikka vielä räminäpurkilla. Toivottavasti tämä parantaa sitten neidin kuuloa, niin että päästään tästä ongelmasta eroon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti