sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Mistä näitä virheitä oikein tulee?

Main kanssa käväisiin taasen Vuokkoset Areenalla agikisoissa. Tällä kertaa järjestäjänä oli HSKH ja tuomarina toimi Leena Rantamäki-Lahtinen. Kyydin saimme Soilelta ja suurkiitos siitä.

Ensimmäisen radan pohjan Leena oli ottanut vuonna 2003 tekemästään radasta. Hän oli siitä poistanut muutamia hankalia kohtia ja vaihtanut nykypäivän kinkkisiin kohtiin. Rata ei ollut minun silmiini mitenkään vaikea ja sen näkee tuloksistakin. Silti meitä ei onnistanut vaan piti tunaroida ensimmäisessä hankalassa kohdassa. Olisi varmaan pitänyt lähettää alkusuoran jälkeisille kepeille Mai valssin kautta kun kulma oli kovin haastava alusta kerätyn vauhdin jälkeen, mutta tein sen kuitenkin poispäinkäännöllä. Mai puikahti toiseen väliin ja ehti jatkaa pujottelua jonkin aikaa ennen kun sain sen takaisin pujottelun alkuun. Toisen virheen keräsimme rimantiputuksena radan puoliväliltä. Lopussa se vielä jäi keekoilemaan A-esteen kontaktiosuudelle koskematta maata. Ajattelin aluksi, että virheet pohjalla voin kyllä odottaa, mutta muutin suunnitelmaa hetken odotettuani, koska olihan kisat jo tunnin myöhässä muutenkin. Ensimmäisestä radasta siis meille tulos 10.

Toinen agilityrata oli oikeastaan haastavampi eikä sillä tullutkaan kuin neljä ratavirheetöntä tulosta. Rata sujui hankalista kohdistaan huolimatta meillä hyvin ja takkuamatta. Paine päässä kasvoi loppua lähestyessämme, että nyt se tulee. Ja miten kävikään. Mulla oli hätäisesti rintamasuunta kepeille vasemmalta sivulta lähettäessäni jo eteenpäin ja mun mussukka meni väärään väliin. Voi ei, siinä se 0-rata meni taas menojaan. Ei kun reippaasti uudelleen pujottelemaan ja hirveällä kirillä ja vedätyksellä loppusuoralle. Tulos siis 5 ja palkaksi Mai sai terrierimäistä taisteluleikkiä. Tämän radan jälkeen tehtiin vähän tottistakin. Mai oli niin hyvässä vireessä, että ilmoitin sille vain tottelevaisuusosuuden olevan vuorossa ja tyttö oli heti mukana. Pitkä seuraamisosio ja jättävät. Paikkamakuun Mai oli suorittanut jo aiemmin kun palkitsin itseäni kahvilla ja sämpylällä samalla jutellen kaverin kanssa.

Kolmas rata oli hyppyrata ja siinä oli kovin pelottava kohta. Rataantutustumisessa en päässyt oikein mihinkään hyvään lopputulokseen. Kokeilin jos jonkinlaisia vaihtoehtoja, mutta mikään ei tuntunut oikein turvalliselta. Kokeilunarvoisia löytyi kyllä useampiakin. Lopulta päädyin yhteen muka turvallisimpaan. Olimme kaikissa starteissa hyvin alkupäässä, joten toisten suoritusten seuraamisestakaan ei ollut apua, jotta olisin saanut päätökselleni mitään vahvistusta tai hylkäävää päätöstä. Kohta oli aika alkupäässä ja niinhän siinä kävi, että alun kurvit meni laajasti kaartaen kun jännitti tuo kohta. Pieleenhän se sitten menikin ja 7-hypyltä tuli ensin kielto ja sitten rima alas. Tulos siis meille 10.

HSKH:n online tuloksia voi käydä katsomassa täältä.
Vaikka meidän 0-saldo ei karttunut saimme kisoissa kuitenkin juhlan aihetta. Erika ja Koodi tekivät hyppärillä aivan mahtavan hienon radan sijoittuen toisiksi. Koodi sai myös sertin tästä heinosta suorituksestaan. Hurjasti onnea!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti