sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Onkohan jo kesä?

Paimennustarina odottaa vielä tuloaan, mutta väliin jotain muuta. Viikko treeneineen on sujunut tuttuun kaavaan eli viestiä, esineruutua ja agilitytreenejä. Hali oppi kolmannella harjoituskerralla keinun täydelliseksi. Se on niin taitava ja oppivainen neiti. Alkutilannehan kolme viikkoa sitten oli se, että keinu on kamala ja petollinen laitos ja nyt se on namiautomaatti parhaasta päästä. Siitä saa namit oikein lennähtämään. Esineillä Halin tarkkuus on vähän huonompi asia. Neiti kun tutkii ruudun liian tarkkaan väsyttäen itsensä nopeasti.

Main kanssa käytiin eilen lauantaina Järvenpäässä agilitykisoissa. Tuomarina kolmella agilityradalla oli Johanna Nyberg, ja saldona meille 0, 10 ja 5. Ensimmäisellä radalla puomi ja keinu loppuivat "tyhjään", joten niissä meni aikaa kun saattelin perille asti, lisäksi keppeille meno oli pakko ohjata todella kökösti, mistä johtuen sinne mennessä tuli vähän hidastetta. 0-rata kuitenkin ja taas ollaan hitusen lähempänä kerättävän seitsemän nollaradan saldoa. Yksi vielä puuttuu. Toisella radalla Mai tuli A:alta alas puolesta välistä kun tein tiukan takaaleikkauksen. Voihan nenä, miten se silleen? Lisäksi tuli toinenkin kielto kun se ei pysähtynyt puomin alastulokontaktille, mistä johtuen seuraavalle hypylle ohjaus epäonnistui. Radalta siis kaksi kielto ja siten tulos 10. Kolmas rata oli mielestäni paras, mutta siellä harmillinen kieltovirhe kepeiltä. Nyt keppikulma oli todella helppo enkä siksi malttanut odottaa, että Mai valitsee oikean välin. Toiseen väliin siis meni, mutta sen jälkeinen rata oli todella hyvä ainakin omasta mielestäni. Olihan siellä kai vähän ylimääräistä kurvia, mutta ainakin oli sujuvaa menoa.

Tänään vuorossa on ollut kesän tulon dokumentointia kameran kanssa, ja kotihommiakin. Kiva välillä viettää vapaapäivää näinkin. Tuli ainakin todettua, että taitaa olla kesä.

Pinja puun päällä.

Main mielestä puussa kiipeily on hauskaa.

Mai ja Hali puussa.

Hali

Ketunleipiä ja valkovuokkoja.

Hauska kasvi. Se rullaa vähitelleen sykkyrää auki paljastaen lehtensä.

Luonnon omat orvokit.

Mustikka kukkii :) Nyt ei hallaöitä, kiitos.

Metsämansikkakin kukkii.

Aasialainen hymyhyeena

2 kommenttia:

  1. Toi aasialainen hymyhyeena ja sen kiipeilevä emo taitavat olla sukua sille sukupuuttoon kuolleelle leopardikoiralle. Liekö Pinjassa samaa verta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voishan ne tietysti ollakin :) Löysin muutamia kuviakin ja vähän tietoa catahoulan leopardikoirasta. Yhdennäköisyyttä löytyy ainakin jossain määrin ja ehkä vähän luonnettakin. Ehkä Main juoksun jälkeinen aggressio johtuukin juuri noista sukujuurista ;)
      Catahoulan leopardikoira:
      http://www.susanshami.com/catahoula.jpg
      http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/catahoulanleopardikoira.htm

      Poista