Maxikolmosilla oli tuomarina kaikilla kolmella radalla Anne Viitanen. Radat olivat haastavia eikä nollia tullut ropisten, mutta ne oli kyllä ihan kivoja. Mekin tehtiin ensimmäiseltä hyppyradalta (C-kisa) ja toiselta agiradalta (B-kisa) hylätyt, kolmannella agiradalla tunaroitiin 20 pisteen edestä. Oli kyllä ihme kisat kun edes jännittänyt, ei vaikka oli vaikeat radat edessä eikä mennyt edes hyvin. Ehkä juuri siksi ei mennyt hyvin. Tiedä häntä, mutta taidan suhtautua vähän turhan taikauskoisesti agikisoihin.
Ratojen jälkeen oli kuitenkin joka kerta hyvä fiilis. Ainoastaan toiselta radalta poistuttiin alkuun vähin äänin. Mai teki lentokeinun, mikä ei ole sille tyypillistä, mutta taisi luulla sitä puomiksi. Totesin siihen OHO, minkä jälkeen päätin vain kävellä viimeisen hypyn ohi vähin äänin. En viitsi toistaa kontakteja, koska tuomarit ei siitä tykkää, joten tein tällaisen ratkaisun. Myöhemmin kyllä pelattiin ja jatkettiin pelaamista ulkona. Samalla tuli muuten harjoiteltua suunnilla kauko-ohjausta kun välillä pallo hävisi lumeen eikä Mai heti löytänyt.
Anne Viitasen suunnittelemat radat 16.3.2013 Kirkkonummella (piirsin seuraavana päivänä):
 |
| C-kisa, hyppyrata |
 |
| B-kisa, agilityrata |
 |
| A-kisa, agilityrata |
Sunnuntaina koirat saivat nauttia aurinkoisesta maaliskuun päivästä ulkosalla. Aamulenkki meni pallolla leikkien ja iltapäivästä otin videokameran mukaan. Ajattelin saavani videolle ainakin Halin ja Main leikkimistä sekä Main lumessa pyörimistä. Toiveeksi kuitenkin jäi, koska lenkkeily oli pääasiassa rauhaisaa luonnosta nauttimista. Olisihan ne saanut höyryämään, mutta silloin olisi pitänyt enemmän itse osallistua, joten kuvasin mitä sain. Ensimmäisellä videolla pätkä Pitkäkosken sillalta, missä muuten taas ihminen pysähtyi ihailemaan kauniita koiriani. Siniset silmätkin olivat taas ihmetyksen kohteena, ja tietysti erivärisilmät. Toisessa ja kolmannessa videossa Mai palkka itseään luoksetulosta, muutenhan se ei remmejä revi, mutta nyt se katsoi palkkauksen aiheelliseksi. Neljännessä Mai irrottaa puskasta keppejä heitettäväksi. Se on niin näppärä apu tuossa puuhassa. Sille kun ei tarvitse kun näyttää minkä kepin haluan ja mistä kohti poikki. Sitä ennen se tökki puskaa ja kysyy: "Kerro jo, mikä otetaan." Viimeisessä kepit lentävät ja syy on se, että alkumatkasta mahan alle tuli kuraa. Itsepuhdistuvia aussieita tarvitsee välillä vähän auttaa.
Ajattelin, että voisin kuvata jatkossa muutakin kuin hömppää. Videokamera siis treeneihin ja kisoihin mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti