Tänään kävin Main kanssa starttaamassa kolmen radan verran Janakkalassa. Ilma oli helteisen kuuma eikä vieno tuulikaan juuri ilmaa raikastanut. Minusta tuntuu, että aina Janakkalassa käydessämme ilma on aina aurinkoinen ja kuuma. Varsinkin taannoisissa tokokisoissa oli oikein tuskaisen kuumaa. Nyt kuitenkin toimintakyky säilyi ja ihan hyvät tuloksetkin tehtiin.
Kaikilla maksiradoilla tuomarina oli Anne Viitanen, ja radat menivät järjestyksessä C, B ja A. Näistä C-rata oli hyppyrata ja kaksi muuta agilityratoja.
Hyppäri ei ollut ihan kiva, vaikkakaan ei kovin sujuva. Siinä oli loppuvaiheessa hankala tilanne kun pakko oli juosta suoran putken päähän ottamaan koira mukaan, vaikka helpompaa olisi ollut jäädä toiseen päähän odottamaan. Odottaminen olisi kuitenkin ainakin meidän tapauksessa takoittanut viime tinkaan jäävän takaaleikkauksen takia sitä, että Mai olisi kääntynyt väärään suuntaan ja siten mahdollisesti valinnut uudelleen putken suorituksen. Tämän välttääkseni menin tekemään toiseen päähän persjätön ja poimin kiireessä koiran mukaan. Mai kuitenkin vaihtoi puolen takanani, koska en sitä tarpeeksi hyvin hanskannut. Tästä johtuen ja tilanneälyni puutteen vuoksi Mai pyörähti kerran ennen hyppyä. Tästä kieltovirhe ja siten tulos 5. Vähän tämä harmitti kun ilman tuota ikävää kieltoa Mai olisi saanut sertin tältä hyppäriltä. Mutta jos muidenkin kohdalla olisi ollut jos, niin tulostaulu olisi varmaan ollut muutenkin kovin erilainen. Tuloksia ei siis tällä radalla tullut montakaan ja nollaratojakin vain yksi.
B-radalla suorituksemme oli ratavirheetön, vaikka pienoista sovellusta harrastettiin tälläkin radalla. 0-rata siis napsahti sijoituksella 3/43. Tämänkin startin jälkeen jaettiin palkinnot ja sen jälkeen vielä PURINA CUPin osa-kilpailun palkinnot. Tässä huomioitiin rataojen B ja C yhteistulokset ja Mai tuli siinä toiseksi tuloksella 5.
Viimeinen eli A-rata oli aika mutkikas ja siinä oli paljon tyrkkyesteitä. Tiesin, että yksi kohta on erityisesti sellainen "herran haltuun" - kohta, jolle ei juuri kannata tehdä muuta kuin toivoa parasta. Alkurata meni mielestäni todella sujuvasti ja varmasti mutkista ja tyrkkyesteistä huolimatta, mutta tuo mainitsemani kohta koitui turmioksemme. Siinä meni A:an ali putki, jota päin koira hyppää edeltävältä aidalta, vaikka sen missä asennossa sinne veisi. Radalla oli siis A:alle tarkoitus mennä, mutta kun ei sillekään voi tiukasti hanskaten viedä, joten käskytys vaan ajoissa ja peukku pystyyn. Mai valitsi tässä tilanteessa putken, mutta onneksi sain jatkettua radan sujuvasti Main valinnasta huolimatta. Mai teki taas puhtaan radan omasta mielestään ja niin sen pitää ollakin. Kovin olin ylpeä radasta, vaikka hyl olikin tuloksemme.
Tänään meno oli kovin varman tuntuista. Voi kun jatkossakin olisi aina näin. Luulen kylläkin, että nyt tätä varmuutta erityisesti aidoille on tehtyn PK-hyppyharjoituksemme sekä muutenkin tottelevaisuusvaatimusten lisääntyminen. Se menee edelleen nopeasti, mutta nyt on sellainen tunne, että se on varmaa yhdessä tekemistä.
Tulokset voi katsastaa täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti